Kävimme mustanpuhuvan ystävämme Hunka-briardin luona. Krum muisti Hunksin edelliskerralta, ja poikien leikit alkoivat välittömästi. Suomeksi: Krum hillui ympäri Hunka-miehen etupihaa. Juoksi. Ja juoksi.Omasta mielestäni kattava rotukirjo on suuri rikkaus pennun sosiaalistamisessa. "Koirani on roturasisti" -lohkaisut ovat täyttä puppua. Koira on roturasisti, jos se tapaa ainoastaan omia rotukumppaneitaan. Opin läksyni Oprin kohdalla. Opri treffasi nuoruusaikanaan pelkästään cavaliereja, ja, kas kummaa, se pelkää kaikkia muita koiria paitsi cavaliereja. Krum on kohdannut rotuyksilöitä laidasta laitaan. Toistaiseksi se ei ole pelännyt yhtään mitään tai ketään.
Arvatkaa, mikä on suorastaan ihanaa? Se, että Rumpe on vihdoin tiputtamaisillaan pentukarvansa. Kylkiröllöt ovat kohta historiaa, toivottavasti.
Vaikka, täytyy myöntää, röllöt ovat myös jonkinmoista ylipainoa. Krum dippasi kuononsa toissapäivänä isojen koirien nappulasäkkiin. Parin tunnin kuluttua Krum muistutti ilmapalloa. Ahne?
Ugh,
Esa
3 kommenttia:
On ihan huippua, että veljekset eivät todellakaan ole roturasisteja=) Intokin tykkää kaikista, jotka eivät sille ärähtele, oli se koira iso tai pieni, väristä ei mitään väliä!!! Ja Krumppe näyttää jo ihan erilaiselta, on se pentupörhö hyvä hävittää=))
Nähdään ennenkuin Tampereelle häivytte...!!!
Mun täytyy aamulla alkaa työntekoon, mä en saa millään sitä vaihdetta päälle...=(
Terkkuja!!!
Totta kai meidän on nähtävä ennen Tampereelle läksimistä! Of koors. :-D
Ah, meikällä on enää kuukausi töitä... Sitten pääsee taas opiskelemaan. Ihanaa.
Esa on tehnyt hienoa työtä harjan kanssa! Krume ehti olla Kajaanissa vain viikon, kun mua oli vastassa ihan uudistunut selttipoika.
Lähetä kommentti