Krumin ensiaskeleet olivat uteliaat, mutta uniset. Pian pentupoika löysikin oman patjansa ja kävi maate ompelupöydän alle.
Krooh ja phyyh. Meidän valtakunnassamme on kaikki hyvin.
Krum on upea seltinpoikanen. Se on rohkea, eikä se säpsähtänyt neljää töpselikuonoa ja yhtä talttanokkaa laisinkaan. Jaana ja Miira, saatte ihan totta olla ylpeitä Iisan ja Särön yhdistelmästä. Rehellisesti.
Kirjoitti Esa, joka tahtoo vielä kiittää Jaana-kasvattajaa kaikesta luottamuksesta. Kiitos.
P.S. Sanna runoilee huomenissa enemmän Krumin ensimmäisestä vuorokaudesta. Meikäläinen on sippi. Niin, nukuin viime yönä suurin piirtein viisi tuntia, koska minua jännitti niin paljon. Noloa!
1 kommentti:
Ihana lukea teidän "ensihetkestä". Oikeasti. Pusuja pienelle miehelle ja onnea yhteiselle taipaleelle!! :) Iskä on ylpeä pojastaan.. ;)
Lähetä kommentti