Krumin mahakarvat tässä terve! Me aateltiin kertoa teille semmonen asia, että me ollaan ihan suorastaan villiinnytty kuluneen talven aikana. Meidän pituus on hienot neljätoista senttimetriä, ja me kimalletaan läpimärkinä aina, kun Esa ja Sanna on sipsutelleet meidän isännän kanssa ulkona. Esaa vähän harmittaa pestä meitä jok'ikisen lenkin jälkeen, ja se manailee sitä, kuinka turhia me Krumin ropassa ollaan. Merkkinesteet lentää meihin kuulemma heti ensimmäisen pihapuskan luona. Sanna ei vissiin siedä sisätiloissa kullankeltaista koiraa, silleen kirjaimellisesti. Uhkasi, että kohta kuuluu surrur. Esa toppuutteli sanomalla, että tottahan maha nyt suojaturkin ympärilleen tarttee. Sannan mielestä kaikki liika on turhaa. Hitusen meitä kyllä pelottaa.
2 kommenttia:
Pitäähän sitä joku huono puoli olla keväänkin tulossa :)
Onneksi on omalle kohdalle sattunut aika vähäkarvaiset lierot, ja tuo kroatikin on aika nahkamaha. Safilla sitten riittää kuraisia mahakarvoja senkin edestä.
On kyllä aivan totta, että valkkaan mielummin kevään hiekkoineen kaikkineen. Meillä on yksi kesäkalju koira. Onpahan edes yksi pois hiekkavahvuudesta.
Siihen saakka nautitaan pakkasen jähmettämistä metsäpoluista!
Lähetä kommentti