Sitten iloisempiin tunnelmiin, eli nimittäin piha-aksaan. Olemme jo hyvän tovin saaneet osaksemme pahaa silmää naapureiltamme. Syy on seuraava: keksimme pokkana pystyttää Ruotsin-tuliaiset takapihallemme ja reenata Rumpea kotioloissa. Edistyminen on ollut hurjaa. Paljon työtä on vielä jäljellä, mutta siitä viis, kun kepityksen idea on alkanut hahmottua.
Kulmia täytyy hinkata jonkin aikaa hihnassa. Eikä Krum kestä kierroksiakaan, saati sitten keppejä edeltävää estettä. Vaan pikkuhiljaa ja hiljalleen.
Editoiva paparatsi bongas meitin,
Esa
ဝက်ခြံတွေပျောက်ဖို့ ရှားစောင်းလက်ပက် ကို ဘယ်လိုသုံးရမလဲ
2 vuotta sitten
2 kommenttia:
Voi hemmetti miten siistit kepit!!!
Voitte opettaa Intolle "väärän puolen" täällä kyläillessä; tai ehkäpä ohjaajalle... olen palkannut sitä kädestä ja nyt on ongelma :-(
Kuten laitoin Sannalle tekstarin, niin harmittaa niin toi pallijuttu...ei sille minkään voi, mutta harmittaa... argh...
Mutta ei se varmaan koiraa miksikään muuta ja moni ne leikkaa vaikka niitä olisi kaksinkin kappalein... Se näyttelytulos jää nyt saamatta, se harmittaa...
Mutta ihana teitä on pian nähdä, eihän siihen ole enää kohta kuin viikko:-) Halli on pe illalla tunniksi varattu, mennään harjuuttelemaan niitä lentäviä lähtöjä! Sanna varmaan puhuikin, että Lpr:ssa saattaa käydä niin, että Iisaa joutuu ohjaamaan toinen teistä (Sanna varmaan tässä kohtaa...)
-Jaana-
Sama koira se on, leikattuna tai ei. Karvanlaatu vain hirvittää. Entäs jos Krumista tulee yhtä pöyhkeä kuin vappuhuiska? Ehkä selteillä turkki ei muutu samaan tapaan kuin cavaliereilla. Hope sou. :-D
Viikko on lyhyt aika!
Lähetä kommentti