Matkalla: Vain haava jäi

Kemissä saimme luvan seurata Krumin kivesten poistoa aitiopaikalta. Sannan mukaan Krum kastroitiin sissimeiningillä. Tiedä sitten, mitä kommentillaan tarkoitti. Lopputulos oli vakio: Krum on nyt vapaa mies.

Kamalinta koko operaatiossa oli tötterö, ainakin, jos Krumilta kysytään. Ensimmäisenä iltana Tupsukka veti sellaiset hepulit tötsästään, että katsoimme parhaaksi pukea pojalle vauvakalsarit jalkoihin. Seuraavana aamuna kartio oli saatava päähän. Ei Krum tainnut tarvita kuin yhden ärähdyksen, ja heti se taipui tahtoomme. Mieltä piti tosin osoittaa siten, ettei liikkua voinut kahteen päivään mihinkään. Seisoi, kunnes voimat ehtyivät ja oli käytävä maate. Kolmantena tötsäpäivänä Rumi tohti kävellä kypärä mukanaan. Se oli suuri myönnytys. Tötterö vain oli niin nolo juttu:


Eläinlääkäri totesi Krumilla olevan nollan polvet. Lonkat ja kyynärät lähetettiin Kennelliittoon. Kuulemma nekin näyttivät siisteiltä.

Piilokives oli ilmeisesti niin syvällä, ettei sitä olisi millään hilavitkuttelulla saanut pulautettua takaisin pussiin. Surkastunutkin oli. Jos tämä jää Krumin ainoaksi moitteeksi, meillä on hyvä ja _täysin_ tarpeitamme vastannut koira.

Minä lähden huomenna Poriin. Sannalla on iso vastuu Krumin koulutuksen kanssa. Eivätköhän pärjää.

Semmoinen loma,
Esa